Oranssit päivät muistuttavat naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä, mutta lähisuhdeväkivalta on ilmiö, joka koskettaa kaikkia sukupuolia ja ikäryhmiä. Se voi olla fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista – tai tapahtua digitaalisessa ympäristössä. Jokaisella on oikeus turvaan.
Tilastot kertovat karua kieltä
Suomessa naisista yli puolet on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Puolet suomalaisnaisista on kokenut parisuhteessa henkistä väkivaltaa ja lähes 30 % vainoa elämänsä aikana. Raiskauksen uhriksi on joutunut 16 % naisista. Naiset kokevat miehiä useammin sekä vakavaa että toistuvaa väkivaltaa (Tilastokeskus 2023).
Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n turvattomin maa naisille. Läheskään kaikki lähisuhdeväkivaltatapaukset eivät tule ilmi – suuri osa jää kodin seinien sisälle.
Mitä kaikkea lähisuhdeväkivalta on?
Jos ihminen ei tunnista lähisuhdeväkivaltaa, hän ei voi myöskään hakea apua. Ilmiöön liittyy paljon uskomuksia ja väärinkäsityksiä, jotka vaikeuttavat avun piiriin hakeutumista. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, mitä kaikkea lähisuhdeväkivalta voi tarkoittaa.
Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, joka tapahtuu läheisissä ihmissuhteissa: parisuhteessa, perheessä tai sukulaisten välillä. Se on hyvin monimuotoista. Fyysistä väkivaltaa pidetään usein lähisuhdeväkivallan määritteenä, mutta lähisuhdeväkivalta voi olla paljon muutakin.
Fyysistä väkivaltaa on muun muassa lyöminen, töniminen, liikkumisen estäminen, hiuksista repiminen, seksiin pakottaminen ja esineellä heittäminen.
Henkinen väkivalta sisältyy kaikkiin väkivallan muotoihin, se on usein näkymätöntä ja sitä voi olla vaikea tunnistaa. Se on esimerkiksi haukkumista, kontrollointia, unen estämistä, viestien lukemista, itsemurhalla uhkaamista, lapseen liittyvää kiristämistä tai sosiaalisten suhteiden estämistä.
Taloudellinen väkivalta on tavallaan henkistä väkivaltaa, mutta se luetaan omaksi muodokseen. Taloudellisen väkivallan tekijä rajoittaa toisen mahdollisuuksia hallita omia rahojaan tai tehdä itsenäisiä päätöksiä. Tekijä voi myös ottaa uhrin nimissä velkaa tai estää uhria saamasta työpaikkaa.
Seksuaalinen väkivalta loukkaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja voi ilmetä raiskauksena, ahdisteluna, pakottamisena tai seksuaalisesti vihjailevina tekoina – myös verkossa.
Nykyään väkivalta voi siirtyä myös verkkoon. Digitaalinen väkivalta tarkoittaa uhkailua, häirintää, kontrollointia tai yksityisyyden loukkaamista sosiaalisessa mediassa tai viestintäkanavissa.
Lisäksi on kemiallinen väkivalta, jossa toista vahingoitetaan lääkkeillä, päihteillä tai estämällä niiden käyttöä.
Kunniaan liittyvä väkivalta tarkoittaa tekoja, joilla pyritään kontrolloimaan yksilön käyttäytymistä perheen tai yhteisön kunniaan vedoten. Se voi ilmetä esimerkiksi pakottamisena, uhkailuna tai väkivaltana, jos yksilö ei noudata yhteisön normeja.
Väkivallan seuraukset
– Väkivallan vaikutukset ulottuvat monelle elämän osa-alueelle ja toipuminen on usein pitkä prosessi, tietää Nollalinjan yksikönjohtaja Minna Leponiemi.
Väkivallan vaikutukset ovat kauaskantoisia. Ne voivat näkyä mielenterveyden ongelmina, fyysisinä vammoina, pelkona ja häpeänä. Usein väkivalta jää piiloon, koska uhri pelkää seurauksia tai ei tunnista tilannetta väkivallaksi. Siksi jokainen meistä voi olla tärkeä tukija – kysymällä, kuuntelemalla ja ohjaamalla avun piiriin.
– Siinä missä toinen eristäytyy, toinen voi kokea pakottavaa tarvetta hakeutua ihmisten joukkoon, Minna avaa väkivallan tuomia haasteita – arjen toiminnot voivat vaikeutua: kotoa lähteminen, syöminen ja nukkuminen voivat tuntua mahdottomilta.
Tuen merkitys ja avun hakeminen
– Ajatusten kiertäessä vain oman pään sisällä, näky toiveikkaammasta tulevaisuudesta helposti kaventuu. Tuen avulla väkivallan kokemuksesta aiheutuneesta haavasta on mahdollista selviytyä, Minna sanoo.
Apua kannattaa hakea – sitä varten on olemassa erityisiä palveluja. Matalan kynnyksen palveluissa voi usein asioida maksuttomasti ja anonyymisti, ja tukea on tarjolla myös ympärivuorokautisesti, esimerkiksi Nollalinjan puhelinpalvelussa. Auttavissa palveluissa kokemus uskalletaan kuulla ja sen aiheuttamaa kuormaa ei tarvitse miettiä, samoin kuin esim. läheiseltä tukea hakiessa.
– Apua kannattaa hakea – sitä varten on olemassa erityisiä palveluja, kannustaa Minna.
Apua on saatavilla – Setlementti Tampere tukee väkivallan katkaisemisessa
Setlementti Tampere tarjoaa maksuttomia ja luottamuksellisia palveluja kaikille, jotka kokevat väkivaltaa tai pelkäävät sitä – ja myös niille, jotka haluavat lopettaa väkivallan. Tavoitteena on katkaista väkivallan kierre ja rakentaa turvallinen arki.
Perheväkivaltaklinikka
Tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua henkilöille, jotka ovat kokeneet tai käyttäneet perheväkivaltaa – sekä heidän läheisilleen. Klinikka järjestää myös ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä, jotka tukevat väkivallasta selviytymistä ja uusien toimintatapojen löytämistä.
👉 Lisätietoa Perheväkivaltaklinikasta
Välitä! – seksuaaliväkivaltatyö
Auttaa seksuaalisen väkivallan kokijoita, tekijöitä ja heidän läheisiään kriisiavun, tukiryhmien ja palveluohjauksen keinoin. Seksuaaliväkivalta voi vaikuttaa syvästi ihmisen elämään – mutta siitä voi toipua.
👉 Lue lisää Välitä! -työstä
DIDAR – kunniaväkivaltatyö
Työskentelee yhteisöjen kanssa, joissa esiintyy kunniaan liittyviä haitallisia perinteitä. DIDAR rohkaisee keskustelemaan kulttuurisista käsityksistä ja ihmisoikeuksista, tavoitteena ehkäistä konflikteja ja väkivaltaa.
👉 Lisätietoa DIDARista
Kun lapsi satuttaa
Tarjoaa maksutonta, lyhytkestoista tukea perheille, joissa lapsi tai nuori käyttäytyy väkivaltaisesti muita perheenjäseniä kohtaan. Tavoitteena on tilanteen vakauttaminen, häpeän ja traumaoireiden vähentäminen sekä arjen toimintakyvyn vahvistaminen.
👉 Tarkemmat tiedot palvelusta
Välitä rajoista
Työskentely nuorten rajojen ja turvallisuuden vahvistamiseksi.
👉 Lue lisää Välitä rajoista -työstä
Rikosuhripäivystys (RIKU)
Tarjoaa tukea rikoksen uhreille ja heidän läheisilleen sekä neuvontaa oikeusprosessiin liittyvissä asioissa.
👉 Lisätietoa RIKUsta
Nollalinja
Valtakunnallinen maksuton puhelinpalvelu, joka päivystää ympäri vuorokauden, ja chat-palvelu, joka on avoinna arkisin. Yhteyttä voivat ottaa myös ammattilaiset ja läheiset.
👉 Lue lisää Nollalinjasta
Tampereen Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tarjoaa tukevaa, vakauttavaa ja ohjaavaa apua 13 – 29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille sukupuolen moninaisuus huomioiden, jotka ovat kokeneet eri muotoista seksuaaliväkivaltaa.
👉 Lisätietoa Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyöstä
Kipinä – kiusaamisväkivaltatyö
Tarjoaa tukea ja neuvontaa kiusaamisasioissa.
👉 Lue lisää Kipinän palveluista
Rajat Rikki -hanke
Apua pirkanmaalaisille 13-29-vuotiaille tukea tarvitseville nuorille tai nuorille aikuisille, jotka oireilevat väkivallalla tai muulla rajoja rikkovalla käytöksellä. Yhdessä Tukena-säätiön kanssa.
👉 Tarkemmat tiedot Rajat rikki hankkeesta
Kaikki palvelut ovat matalan kynnyksen apua – yksin ei tarvitse jäädä.
Lopuksi
Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia, vaan yhteinen vastuumme. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos epäilet väkivaltaa, olet huolissasi läheisesi tilanteesta tai koet sitä itse, hae apua – se on ensimmäinen askel kohti turvaa ja toivoa.
