Osa yli 100-vuotiasta setlementtiliikettä

“Setlementtityö aloitettiin kaupunkisosiaalityön kehittämisprojektina Lontoon köyhissä kortteleissa lähes 140 vuotta sitten. Teollistuminen ja kaupungistuminen oli iso rakennemuutos, joka sai aikaan yhteiskunnassa myös huono-osaisuutta ja huonovointisuutta. Tuon ajan huikea innovaatio oli, että ihmiset eivät tarvitse almuja eivätkä hyväntekeväisyyttä, vaan samalla tasolla tapahtuvaa kohtaamista. Kohtaamista, joka synnyttää luottamusta. Luottamusta siihen, että vaikeimmaltakin näyttävään tilanteeseen on olemassa ratkaisu. Ei ylhäältä annettuna, vaan jokaisen ihmisyksilön ja ihmisten muodostaman yhteisön sisäisenä voimavarana. Luottamus ja rohkaisu johtavat toimintaan ja sitä kautta asioiden selviämiseen.” (Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja)

Ensimmäinen setlementti perustettiin 1884 Lontoon East Endin työläiskortteleihin yliopiston opettajien ja opiskelijoiden toimesta. USA:n ensimmäinen yliopistosetlementti perustettiin 1886. Jane Addamsin Chicagoon v. 1889 perustama Hull House oli sosiaalikeskus, joka on toiminut esikuvana mm. kohtaamispaikoille ja maahanmuuttajien kotoutumistyölle. Setlementtiliikkeen historia on myös osa sosiaalityön historiaa.

Suomeen setlementtityön toi Lontoosta merimieskirkossa työskennellyt pastori Sigfrid Sirenius. Kalliolan setlementti aloitti toimintansa 1919 Helsingissä. Vaikka suomalaisen setlementtiliikkeen juuret ovat osin kristillisessä arvopohjassa, olemme nykyään poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

Suomen Setlementtiliittoon kuuluu nykyään liki 40 setlementtiä. Useilla paikkakunnilla setlementti on aloittanut toimintansa kansansivistystyönä ja on tunnettu opistotoiminnastaan. Monet setlementit ovat jatkaneet Kalliolan nimiperinnettä, esim. Aurala Turussa, Linnala Savonlinnassa, Harjula Lahdessa ja Jyränkölä Heinolassa.

Setlementti Tampere perustettiin 1994 ja se on nyt yksi Suomen kymmenestä suurimmasta setlementistä. Tamperelaisista setlementeistä (Ahjolan Setlementti, Rientolan Setlementti, Siivikkalan Nuoret ja Setlementti Tampere) se on nuorin.

Setlementtityötä tehdään 33 maassa. Setlementti Tampere kuuluu kansainväliseen setlementtiliittoon IFS:ään.

Linkit:

Suomen Setlementtiliitto www.setlementti.fi

International Federation of Settlements and Neighbourhood Centres www.ifsnetwork.org

Setlementti Tampere syntyi Naapurin ja OmaPolun yhdistyessä

Setlementti Tampere sai nimensä, kun Setlementtiyhdistys Naapuri ry ja OmaPolku ry yhdistyivät 1.8.2016.  Setlementtiyhdistys Naapuri ry perustettiin 16.8.1994, joten olemme tehneet setlementtityötä pian 30 vuotta.

Kun Naapuri perustettiin 1994 Tampereella, oli Suomeen iskenyt taloudellinen lama. Lama tarkoitti monelle työttömyyttä, köyhyyttä ja neuvottomuutta äkkiä muuttuneessa tilanteessa. Yksilöiden ja perheiden ahdinkoon lähdettiin vastaamaan alueellisella työllä Tesoman lähiössä. Syntyi Naapuri. Samana vuonna Suomessa perustettiin Rikosuhripäivystys, joka rakensi vapaaehtoistoimintaan ja järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöhön perustuvaa palvelujärjestelmää rikoksen uhreille. Yksi kolmesta ensimmäisestä palvelupisteestä perustettiin Naapuriin. Yhdistyksen vapaaehtoistoiminta laajeni, kun Tampereen seurakuntien Palveleva Puhelin annettiin sen koordinoitavaksi ja kriisityö syveni debriefing-työn myötä. Kohtaamiset ja keskustelut toivat näkyville ihmisten tarpeita ja synnyttivät ideoita. Aallonmurtaja-projektista kehkeytyi Perheväkivaltaklinikka ja 2010-luvulla tartuttiin seksuaaliväkivallan ja kunniaväkivallan kysymyksiin. Nyt yhdistys tuottaa myös valtion rahoittaman Nollalinjan palvelun ja on järjestökentällä valtakunnallisesti merkittävä väkivaltatyön toimija.

OmaPolku ry syntyi, kun joukko kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhempia ei tyytynyt siihen kehitysvammaisen ihmisen muottiin, jota palvelujärjestelmä heidän lapsilleen tarjosi. Vanhemmat vaativat aikuistuville nuorille oikeutta oman näköiseen elämään ja mahdollisuuksia hyödyntää lahjojaan ja ominaisuuksiaan huolimatta tuen tarpeista tai toiminnan rajoitteista. Kesäkuussa 2003 vanhemmat perustivat taide- ja kulttuuripainotteisen yhdistyksen, jossa nuoret etenevät omaa polkuaan kohti tavoitteita, jotka he saavat itse opetella asettamaan. OmaPolusta kehittyi kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksien puolestapuhuja – keskeisenä sanomana jokaisen oikeus yhdenvertaisuuteen ja kansalaisuuden toteuttamiseen. Päiväaikaisen toiminnan lisäksi käynnistettiin pian myös vapaa-ajan toimintaa eli Voimavirta. Seuraava innovaatio oli neurokirjon haasteisiin pureutuva OmaVoima.

Vuosien myötä osa toiminnoista on jäänyt pois ja osa on kasvanut tai jalostunut vastaamaan uusiin tarpeisiin. Tesomalla yhteisötyö on vakiintunut Ristimäen alueella kohtaamispaikaksi ja laajentunut hyvinvointikeskukseen yhteisökahvilaksi. Tampereen Tyttöjen Talo, Naistari ja Mattila ovat jokainen omalla sarallaan toimineet tienraivaajina ja kehittäneet myös sukupuolisensitiivistä työtä. Uusimpia toimintoja ovat kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontapiste Kiusatut ja kehitysvammaisten henkilöiden digitaalista yhteisöä rakentava Poljento-hanke.

Naapurin ja OmaPolun yhdistymisen tavoitteena oli vahvistaa setlementtityötä ja jatkaa yhteisten arvojen mukaista toimintaa molempien vahvuuksia hyödyntäen. Tässä on onnistuttu hyvin!