Home » Uutisarkisto » Kohtaaminen ei vaadi erityistaitoja – vaan halua ymmärtää

Kohtaaminen ei vaadi erityistaitoja – vaan halua ymmärtää

Setlementti Tampereella järjestettävä vapaaehtoiskoulutus keskittyy siihen, miten kuulovammainen ihminen voidaan kohdata yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Viittomakielen tulkki ja kokemusasiantuntija Siiri Helminen avaa koulutuksessa osallisuuden merkitystä ja arjen pieniä tekoja, joilla on suuri vaikutus.

Vapaaehtoistoiminnassa kohdataan monenlaisia ihmisiä, taustoja ja elämäntilanteita. Jotta jokaisella olisi aidosti mahdollisuus osallistua, tarvitaan paitsi avoimuutta myös tietoa siitä, miten erilaiset tarpeet voidaan huomioida arjen tilanteissa. Setlementti Tampereella on tulossa 27.4. koulutus vapaaehtoisille aistivammaisen, erityisesti kuulovammaisen, kohtaamisesta. Koulutuksesta vastaa harjoittelijamme Siiri Helminen, joka on viittomakielen tulkki ja kokemusasiantuntija. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisten valmiuksia kohdata kuulovammaisia ihmisiä kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti – ilman turhaa varovaisuutta tai oletuksia.

Jos olet tavannut yhden kuulovammaisen, olet tavannut vain yhden
Kuulovammaisuutta kuvataan monilla eri termeillä, ja ihmiset voivat itse määritellä, mitä sanoja he haluavat käyttää. Kuulovammainen tai huonokuuloinen viittaa yleensä kuulonalenemaan lääketieteellisestä näkökulmasta. Kuuro taas voi tarkoittaa joko kuulon tasoa tai kuulumista kielelliseen ja kulttuuriseen vähemmistöön.

Viittomakieli on oma kielensä, jolla on oma kielioppinsa. Se ei ole kansainvälinen kieli – maailmassa on tuhansia viittomakieliä. Suomessa käytössä ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kaikki kuulovammaiset eivät käytä viittomakieltä, eivätkä kaikki kuurot ole samanlaisia.
– Jos olet tavannut yhden kuulovammaisen, olet tavannut vain yhden. Jokainen ihminen on erilainen, muistuttaa Siiri.

Osallisuus syntyy arjen kohtaamisissa
Osallisuus ei tarkoita vain sitä, että ihminen on fyysisesti paikalla. Se syntyy kokemuksesta, että tulee kohdatuksi, saa tarvitsemansa tiedon ja pystyy olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ilman kohtuutonta ponnistelua.

Kuulovammaisen osallisuuteen vaikuttavat monet asiat: käytetyt kielet ja kommunikaatiotavat, mahdollinen tulkkaus, tilan akustiikka ja valaistus sekä se, miten muut ihmiset toimivat tilanteessa. Usein esteet eivät synny tahallaan, vaan tiedon puutteesta tai kiireessä tehdyistä oletuksista.
– Osallisuuteen vaikuttavat monet seikat, niin fyysiset kuin kokemukselliset tekijät, Siiri avaa.


Koulutuksen vetäjä Siiri Helminen.

Mikä on tulkin rooli?
Tulkin tehtävä on mahdollistaa kommunikaatio eri kielten ja kommunikaatiomuotojen välillä. Viittomakielen tulkkaus tapahtuu viittomakielen ja puhutun kielen välillä. Kirjoitustulkkauksessa puhe muutetaan kirjoitettuun muotoon, ja viitotussa puheessa viittomia käytetään puheen tukena.

Tulkki on paikalla kaikkia tilanteessa olevia varten. Siksi on tärkeää puhua aina suoraan kuulovammaiselle ihmiselle, ei tulkille. Tulkkia ei tule pyytää jättämään mitään tulkkaamatta, eikä tulkki toimi tilanteessa avustajana tai ohjaajana, vaan viestinnän mahdollistajana.
– Tulkki on kielen ja kommunikaation mahdollistaja, ei avustaja, Siiri muistuttaa.

Käytännön vinkkejä vapaaehtoisille
Kuulovammaisen kohtaaminen ei vaadi erityisosaamista. Usein pienet, arkiset asiat riittävät:

  • puhu kasvot henkilöön päin
  • älä peitä suutasi puhuessasi
  • vähennä taustamelua, jos mahdollista
  • huolehdi riittävästä valaistuksesta
  • toista sanomasi pyydettäessä
  • anna tulkille tarvittaessa ennakkotietoa tilaisuudesta

– Huutaminen harvoin auttaa – normaalirytminen puhe ja selkeys riittävät, Siiri opastaa.

Tärkeintä on muistaa, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi suoraan ja kunnioittavasti.

Kysy, jos et tiedä
Hyvä kohtaaminen ei synny täydellisestä tietämyksestä, vaan halusta toimia oikein. Jos et ole varma, mikä toimii parhaiten, kysy. Useimmiten se koetaan myönteisenä ja kunnioittavana eleenä.

Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli osallisuuden rakentajina. Kun kohtaamiset ovat saavutettavia ja avoimia, ne vahvistavat paitsi yksilön kokemusta myös koko yhteisöä.

– Kysyminen on usein paras tapa selvittää, mitä ihminen tarvitsee tullakseen kohdatuksi, Siiri kiteyttää.

Ilmoittaudu koulutukseen
Ilmoittautuminen koulutukseen 22.4. mennessä tästä.