Vireystila
Vireystilan vaihtelut tapahtuvat yleensä huomaamatta ja itsestään, mutta niihin voi jonkin
verran vaikuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi työpäivän kuluessa vireystila on välillä
korkeammalla ja välillä matalammalla, mutta pysyy yleensä tasolla, joka koetaan
mukavaksi tai vähintään siedettäväksi. Jos vireystila kohoaa liian ylös tai laskee liian alas,
olo tuntuu yleensä epämukavalta, epätodelliselta tai jopa sietämättömältä. Yli- ja
alivireystilan sisälle jäävää optimaalisen vireystilan aluetta kutsutaan sietoikkunaksi. Sen
leveys ja rajat ovat kullakin yksilöllisiä ja elämänkokemuksen muovaamia.
Suunnitelmallinen toiminta, ajattelu ja oppiminen mahdollistuvat parhaiten silloin, kun
vireystila pysyy sietoikkunan rajojen sisäpuolella.
Sietoikkunan koko on jokaisella yksilöllinen. Siihen vaikuttavat muun muassa perinnölliset
tekijät, temperamentti, kehomme herkkyys reagoida ärsykkeisiin sekä aiemmat
kokemuksemme. Toiseen jokin tilanne tai tapahtuma ei juuri vaikuta, ja toinen menee
ylikierroksille tai lamaantuu kokonaan. Sopivassa vireydessä on helppo keskittyä,
tunnistaa kehon viestit ja tarpeet (esim. nälästä ja levon ja liikunnan tarpeesta), pitää
taukoja, käsitellä tunteita, rauhoittua illalla yöunille ja olla rakentavassa
vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vireystilan vaihteluun voi vaikuttavaa myös oman
elämäntilanteen kuormittuneisuus, stressi tai oma traumahistoria. Lisäksi
elämänkokemukset vaikuttavat keskeisesti jokaisen yksilölliseen sietokyvyn ja mielen
joustavuuteen.
Vireystilan liiallisella vaihtelulla on tutkitusti haitallisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin ja
työssäjaksamiseen. Stressi nostaa myös vireystilaa. Jos stressi jatkuu pitkään ja voimakkaana, vireystila on jatkuvasti koholla. Tällöin ihmisen on vaikea rauhoittua tai rentoutua ja palata sopivaan
vireystilaan. Menneet vaikeat kokemukset voivat aiheuttaa traumaattista stressiä ja
vaikuttaa ihmisen turvallisuudentunteeseen. Tällöin on usein vaikeaa ylläpitää sopivaa
vireystilaa. Vireystila voi vaihdella nopeasti ylivireyden ja alivireyden välillä. Tai vireystila
voi olla jatkuvasti koholla. Turvallisuudentunteen ja vireystilan välillä on siis vahva
yhteys. Kun ihminen on peloissaan, nousee vireystila korkealle. Toisaalta äärimmäinen
uhka saattaa johtaa alivireystilaan, jolloin ihminen lamaantuu. Sopivassa vireystilassa
ollessaan ihminen useimmiten kokee olevansa turvassa.
Miten tunnistaa oma vireystila?
Omaa vireystilaa voi oppia tunnistamaan. Alla on lueteltu ylivireystilaan, alivireystilaan ja
sopivaan vireystilaan liittyviä merkkejä. Et välttämättä huomaa kaikkia merkkejä itsessäsi
mutta voit opetella alla olevan listan avulla tunnistamaan omaa vireystilaasi.
Mitä voin tehdä?
Omaa vireystilaa voi opetella tasaamaan. Säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävä uni
auttavat pysymään sopivassa vireystilassa. Väsyneenä ihminen on helposti alivireä.
Toisaalta esimerkiksi jatkuva kiire ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi voivat viedä
helposti ylivireystilaan.
