Kehysriihen päätökset merkitsevät mittavia lisäleikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksiin. Leikkaukset osuvat suoraan ihmisiin, jotka tarvitsevat matalan kynnyksen tukea elämän kriisitilanteissa tai joiden yksinäisyys lievittyy kohtaamispaikoissa.
Ennen kehysriihtä tiedossa oli 30 miljoonan euron leikkaus vuoden 2027 avustuksiin. Kehysriihessä päätettiin, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan pysyvästi 50 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin siirtää 25 miljoonaa euroa STEA-avustuksista hyvinvointialueiden avustuksiksi. Yhdessä muiden, pienempien siirtojen lisäksi vaikutus on tyrmäävä. Vuonna 2026 STEA-avustuksia myönnettiin yhteensä 273 miljoonaa euroa vajaalle 700 järjestölle. Ensi vuonna avustuksiin on käytettävissä enää 190 miljoonaa euroa. Leikkaus ensi vuodelle on 30 % tähän vuoteen nähden. Vuoden 2027 STEA-avustusten määrä on enää puolet siitä, mitä se oli vuonna 2024.
Elämä on arvaamatonta. Kuka tahansa voi sairastua fyysisesti tai psyykkisesti, menettää työnsä, joutua väkivallan kohteeksi, jäädä yksin tai uupua. Monelle järjestöjen tarjoama apu on se paikka, josta tuki löytyy nopeasti, luottamuksellisesti ja ilman byrokratiaa. Järjestöjen palvelut eivät korvaa julkista sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa, vaan täydentävät sitä ja tukevat ihmisiä ajoissa – ennen kuin ongelmat kasautuvat.
– Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa paras ja tärkein tuki löytyy sote‑järjestöstä. Järjestöjen matalan kynnyksen ja usein anonyymi tuki on välttämätön osa hyvinvointiyhteiskuntaa, sanoo Setlementti Tampereen toiminnanjohtaja Mervi Janhunen.
STEA-leikkausten vaikutukset vuodelle 2027 eivät ole vielä täysin tiedossa, mutta tilanne on järjestökentällä poikkeuksellisen raskas. Vuoden 2025 leikkaukset jäivät voimaan myös vuodelle 2026, joten monissa järjestöissä toimintaa on sopeutettu pian kahden vuoden ajan. Samalla kulut ovat nousseet: palkat, tilat ja palvelujen hankinnat kallistuvat, mutta avustuksiin ei ole tehty indeksikorotuksia. Myös arvonlisäverojen korotukset jäävät järjestöjen kannettaviksi.
Leikkaukset osuvat voimakkaasti myös kehittämistyöhön. Päättyneille tai päättymässä oleville hankkeille ei ole voitu hakea jatkorahoitusta STEA:lta vuosina 2025 ja 2026, eikä vuodelle 2027 ole tarjolla jatkomahdollisuuksia. Kehittämishankkeet ovat kuitenkin olleet keskeinen osa järjestökentän toimintaa ja taloutta.
– Kun hankerahoitus päättyy eikä jatkoa ole, myös hyväksi todetut toimintamallit jäävät hyödyntämättä. Kehittämistyöhön syntyy katkoksia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia, Janhunen toteaa.
Esimerkiksi Setlementti Tampereen hanke Verkkoon kadonneet (2024–2026) on vaarassa päättyä kokonaan, ellei rahoitusta löydy muualta. Samaan aikaan monien järjestöjen tilannetta vaikeuttaa se, että leikkaukset kasautuvat useista eri rahoituslähteistä: STEA-avustusten lisäksi on leikattu muun muassa palkkatuesta sekä opetus‑ ja kulttuuriministeriön ja työllisyyden hoidon avustuksista.
Järjestöillä ei ole mahdollisuutta kerryttää taloudellista puskuria avustusrahoituksesta. Varainhankinta ja liiketoiminnan kehittäminen vaativat omia resurssejaan, eikä niihin saa käyttää avustusrahoitusta.
Setlementti Tampereella STEA-leikkaukset vuosina 2025 ja 2026 ovat olleet yhteensä 127 000 euroa vuodessa ja kohdistuneet viiteen eri toimintaan. Toimintaa on sopeutettu monin tavoin, ja toistaiseksi on vältytty lomautuksilta ja irtisanomisilta. Tuleviin leikkauksiin varaudutaan silti jo nyt.
– Olemme joutuneet arvioimaan toimintoja sen mukaan, mitä tapahtuu, jos rahoitusta leikataan 15 tai jopa 30 prosenttia – ja missä vaiheessa toiminnan jatkaminen ei enää ole mahdollista, Janhunen sanoo.