Tampereen Tyttöjen Talo on muuttanut useasti osoitettaan ja ehkä vähän yhteiskuntaakin 20 toimintavuotensa aikana. Monikulttuurisuuden ja erityisesti kunniaan liittyvän väkivallan kohtaamisessa ”Tyttis” on kuulunut suunnan näyttäjiin alusta asti. Tänäkin päivänä vapaaehtoisten työpanoksella on suuri merkitys Tyttöjen Talon monipuolissa arjessa.
Toiminnanohjaaja Annukka Tuovila sai seurata aitiopaikalla Tyttöjen Talon kehittymistä lähes alusta lähtien. Hän tuli taloon harjoittelijaksi 2006 ja toimi lopulta sen yksikönjohtajana vuosina 2018–2022. Hänen aikanaan talo muutti tarpeiden kasvaessa Rautatienkadulta Aleksanterinkadulle, sieltä Keskustorille ja lopulta nykyisiin tiloihin Nalkalaan.
– Toimintamme kohokohtia on, kun saimme 2019 seksuaaliväkivaltatyölle erillisen rahoituksen ja siten työntekijän. Se oli työvoitto, kun olimme sentään alkuajoista lähtien tehneet seksuaaliväkivaltatyötä osana perustoimintaamme. Toiseksi nostaisin vapaaehtoistyön, jota ilman kaikki olisi toisin. Loimme uniikin vapaaehtoistoiminnan mallin. Se mahdollisti 20-vuoden aikana parille sadalle vapaaehtoisille paikan, jossa kohdata nuoria omia vahvuuksia ja voimavaroja hyödyntäen. Esimerkiksi yksi jo eläkkeelle jäänyt opettaja auttoi tyttöjä läksyjen teossa yli viiden vuoden ajan.
Tampereen Tyttöjen Talo on aina ollut moniääninen ja monikulttuurinen; Annukka Tuovilakin palkattiin 2007 nimen omaan monikulttuurisen tyttötyön vastaavaksi ohjaajaksi. Eri kulttuuritaustojen takia työntekijöiden on täytynyt joskus aika yksin ja epävarmana käsitellä esimerkiksi kunniaan liittyvää väkivaltaa aikakaudella, jolloin viranomaisilta ei juuri apua saanut. He eivät Tuovilan mukaan tahtoneet edes tunnistaa ilmiötä. Nykyään tilanne on paljon parempi. Setlementti Tampereellakin on erillinen tiimi, joka keskittyy kunniaan liittyvään väkivaltatyöhön.
Ajan muuttuminen näkyy myös siinä, miten sukupuolen moninaisuuden kokemiseen suhtaudutaan.
– Muutosta on tapahtunut pikkuhiljaa, mutta yhä edelleen paljon on kesken, Tuovila kuvailee. Tyttöjen Talossa on lähdetty siitä, että jokaisen itsemäärittelyä kunnioitetaan. Kaikki tytöksi tai naiseksi itsensä identifioivat, omaa tyttöyttään pohtivat sukupuolen moninaisuus huomioiden ovat taustasta riippumatta tervetulleita mukaan toimintaan omana itsenään, hyväksyvässä ja turvallisessa ympäristössä.
Annukka Tuovila kertoo 20 vuotta täyttävän Tyttöjen Talon vaiheista työmuotoineen juhlaseminaarin esitelmässään ja historiapaneelissa Sampolan auditoriossa perjantaina 11.10. klo 12.10 alkaen. Tule kuulemaan lisää mielenkiintoisia muistoja!
Paikka jakaa huolia ja irtautua arjen vaatimuksista
Nuoret, joille on tehty seksuaaliväkivaltaa, osaavat etsiä apua ja tukea Tyttöjen Talolta, jossa seksuaaliväkivaltatyöstä ja seksuaalineuvonnasta on vastannut yli viiden vuoden ajan Sini-Satu Kuninkala.
– Seksuaaliväkivaltaa kokeneiden määrä on kasvanut vuosittain. Tähän on saattanut vaikuttaa myös uudistunut seksuaalirikoslainsäädäntö. On hyvä asia, että nykyään seksuaaliväkivalta tunnistetaan entistä paremmin väkivallaksi. Lisäksi keskustellaan siitä, kuinka jo alakoulussa ahdistaa nuorten tyttöjen kokema oman kehon arviointi ja seksualisointi. Moni nuori saattaa myös kuulua samaan aikaan useampaan vähemmistöön; turvallista tilaa on haastava löytää.
– Mitä nuorelle aiheuttaa nykyinen yhteiskunnallinen vihapuhe ja rasismi? Kaikki nuoret eivät koe olevansa yhdenvertaisia. Kuulen sitäkin, että joillakin nuorilla ei ole enää unelmia, Oili Ollila pohtii. Hän on yksi Tyttöjen Talon kolmesta palkatusta ohjaajasta. Mukana nykyisessä tiimissä on myös harjoittelijoita ohjaamassa 12–29 vuotiaita.
Näihin ja moniin muihin arjen huoliin ja tarpeisiin Tyttöjen Talo pyrkii vastaamaan nuorten toiveiden mukaan muun avoimessa toiminnassa. Viime kädessä Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisen työn ydin on tänäänkin luoda nuorelle tila, jossa voi tavata kavereita, irrottautua kodin, koulun ja ympäristön tuomista arjen vaatimuksista, kokea tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Tyttis suunnittelee yhdessä nuorten kanssa monenmoista vapaa-ajan toimintaa, kuten teemajuhlia, kesäleirejä sekä erilaisia avoimia liikunta- ja taideryhmiä.
– Oikeastaan tämä on ihan lintukoto, Sini-Satu Kuninkala luonnehtii. – Päihteitä ei näy eikä järjestysmiehiä tarvita kuten usein biletyspaikoissa. Näemme tietysti vain, mitä tapahtuu täällä. Mutta enimmäkseen meillä käy säyseätä porukkaa, itseään ja paikkaansa yhteiskunnassa etsiviä nuoria ihmisiä.
Tyttöyden moninaisuus juhlaseminaarin teemana
Tampereen Tyttöjen Talon 20-vuotisseminaarissa Sampolan auditoriossa pyritään luotaamaan Tyttiksen merkitystä menneen ajan ja nyky-yhteiskunnan haasteiden valossa mottona Monta tapaa olla tyttö. Historiakatsauksen jälkeen kello 12.25 pohditaan paneelissa, mikä on keskustelijoille Tyttöjen Talon merkitys.
Kahvitauon jälkeen kello 13.45 kinkyyn ja vammaisuuteen erikoistunut seksologi Pinja Eskola luennoi tyttöyden moninaisuuden puolesta: ”Tyttöyden muotti: mikä se on, kuinka se vaikuttaa meihin ja miksi siitä irtautuminen olisi tärkeää?”
Kello 14.45 alkavassa kirjailijahaastattelussa Tyttömäistä yhteiskuntakritiikkiä tarjoilee Tympeät Tytöt -sarjakuvan tekijä, tietokirjailija Riina Tanskanen. Hän on myös suunnitellut ja piirtänyt Tyttikselle juhlajulisteen, joka julkaistaan tilaisuudessa.
Seminaarin loppusanat lausutaan kello 15.45. Seminaari päättyy kello 16, mutta Tyttiksen kävijöiden juhlat jatkuvat Tyttöjen Talolla kello 18–22. Ohjelmassa on muun muassa livemusiikkia, silentdisco, herkuttelua, hennojen tekoa ja Photobooth. Kiroilevat siilit -sarjankuvan tekijä Milla Paloniemi saapuu piirtämään kiroilevia siilejä nuorten omilla voimasanoilla.
Juhlaseminaariin voi ilmoittautua 10.10.2024 asti.
Iltajuhlaan ilmoittaudutaan erikseen 10.10.2024 mennessä.