Yhteistyökumppanimme Loisto setlementin sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön koordinaattori Laura Ranki on kirjoittanut erinomaisen artikkelin:
Kansainvälistä tyttöjen päivää juhlitaan jälleen tuttuun tapaan lokakuun 11. päivä. Tyttöjen päivänä lisätään tietoisuutta tyttöjen ihmisoikeuksista niin Suomessa kuin maailmallakin, edistetään tyttöjen osallistumismahdollisuuksia ja puretaan tyttöihin kohdistuvia ahtaita sukupuolinormeja. Setlementtiliikkeessä vastaamme osaltamme tyttöjen osallistumismahdollisuuksien rikastamiseen ja sukupuolinormien laventamiseen tekemällä kohdennettua työtä tyttöjen parissa Setlementtiliikkeen Tyttöjen Taloilla ja Tuvissa.
Jako Tyttöjen ja Poikien Taloihin herättää usein kummastusta. Miksi toiminta on suunnattu vain tytöille? Mihin tytöt tarvitsevat oman tilan? Entäpä sukupuoleltaan moninaiset nuoret, jäävätkö he toiminnan ulkopuolelle?
Normitietoisuus
Sukupuolisensitiivisessä sosiaalisessa nuorisotyössä toiminnan lähtökohta on tunnistaa ja tunnustaa, että tasa-arvopyrkimyksistä huolimatta sukupuolella on edelleen yhteiskunnassamme vaikutusta. Meistä jokainen tekee oletuksia kanssaihmisistä tämän oletetun sukupuolen pohjalta. Oletettu sukupuoli vaikuttaa siihen, miten kohtaamme ja kohtelemme toisiamme. Miten suhtaudumme herkkyytensä ilmaisevaan poikaan?
Onko ok olla villi ja määrätietoinen tyttö?
Ennalta määritellyt ja kankeat sukupuoliroolit kaventavat meistä jokaisen mahdollisuuksia toteuttaa itseään yhteiskunnassa. Onko jokaisella nuorella tosiasiallinen vapaus valita oma ammattinsa tai kiinnostuksenkohteensa? Sukupuolistereotypioiden vuoksi eri sukupuoliin kohdistuu erilaisia odotuksia ja asenteita. Sukupuolen mukaan kohdennettu toiminta tarjoaa turvallisen tilan näiden odotusten ja asenteiden kriittiseen tarkasteluun, näkyväksi tekemiseen ja niiden purkamiseen. Toiminnassa pyritään tunnistamaan ja poistamaan sukupuoleen perustuvia esteitä ja syrjintää nuorten elämässä. Tyttöjen Taloilla pohditaan, miksi valta-asemassa oleviin naisiin kohdistuu johtavia miehiä enemmän vihapuhetta ja ulkonäön arvostelua, miksi poikia ohjataan edelleen teknisille aloille ja erityisesti maahanmuuttotaustaisia tyttöjä hoiva-alalle. Sisäistetyt asenteet ja uskomukset kohdistuvat usein myös omaan sukupuoleen. Tyttöjen Taloilla puretaan myös tyttöjen sisäistettyä misogyniaa, eli perusteetonta ”nainen on naiselle susi” -ajattelua ja itseen kohdistuvaa aggressiota.
Turvallisempi tila
Sukupuolen vaikutukset elämässämme ovat moninaisia ja aiheuttavat eriarvoisuutta yhteiskunnan eri tasoilla. Ilmiöt ilmenevät eri tavoin erilaisissa yhteisöissä ja eri aikoina. Tyttöihin ja nuoriin naisiin kohdistuvia sukupuolittuneita ilmiöitä tässä ajassa ovat mm. seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kokemukset, seksuaalinen väkivalta, lähisuhdeväkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta. Poikiin ja nuoriin miehiin suuntautuvia ilmiöitä taas esim. julkisissa tiloissa koettu väkivalta, syrjäytymisen riski ja riittämätön tunnetaitokasvatus. Sukupuolivähemmistöön kuuluminen lisää väkivallan riskiä ja kiusaamisen ja seksuaalisen väkivallan kokemukset ovat yleisempiä sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla kuin muilla. Lisäksi erilaiset sukupuoli-identiteetin kanssa risteävät erot, kuten etninen tausta, seksuaalisuus tai toimintakyvyn rajoitteet asettavat nuoria eriarvoiseen asemaan.
Sukupuolen mukaan kohdennettu toiminta tarjoaa turvallisen tilan keskustella ja purkaa näitä sukupuolittuneita ilmiöitä. Erilaisten kohtaamisten ja kokemusten myötä erisukupuolisilla nuorilla on erilaisia tuen tarpeita. Jaetun sukupuolikokemuksen myötä syntyy vertaisuuden kokemus. Tyttöjen Talojen toiminnassa pääsee jakamaan ajatuksia muiden kanssa, jotka ovat saattaneet kohdata arjessaan samanlaisia asioita kuin sinä. Minkälaista häpeää ja pelkoa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi joutuminen saattaa aiheuttaa? Tytöille suunnattu toiminta ja luottamukselliset keskustelut madaltavat myös esim. seksuaaliväkivallan tai kunniaan liittyvän väkivallan uhrien hakeutumista tuen ja avun piiriin. Tyttöjen Taloilla tarjotaan kohdennetusti toimintaa myös sateenkaari-, toimintakykyrajoitteisille ja useamman kulttuurin keskellä eläville nuorille, jossa huomioidaan erityisesti heidän kokemuksensa ja haasteet.
Tavoitteena tasa-arvo
Tasa-arvon edistämiseksi meidän tulee olla tietoisia erilaisista ulossulkevista rakenteista ja niiden vaikutuksista. Sekaryhmissä yhteiskunnassa vallitsevat sukupuolikäsitykset ja valtarakenteet astuvat kuvaan ja haastavat avointa keskustelua. Sukupuolen mukaan kohdennettu toiminta edistää tasa-arvokehitystä sillä se purkaa sukupuolittunutta ryhmädynamiikkaa ja rooleja; kuka saa ottaa tilaa ja olla äänessä?
Puhutaanko sekaryhmässä kuukautisista tai sukuelinten silpomisesta?
Eriytetty tila mahdollistaa aroista aiheista keskustelun ja tukee tyttöjen kykyä huolehtia omista rajoista ja oikeuksistaan. Tyttöjen taloilla luodaan tilaa keskusteluille esim. seksuaaliterveys-kysymyksistä, oman yhteisön odotuksista ja asenteista tyttöjä kohtaan ja omasta sukupuoli-identiteetistä. Sukupuolisensitiivinen toiminta tarjoaa tilan tutkistella omaa sukupuoli-identiteettiään tietoisena yhteiskunnan sukupuolikäsityksistä ja ennakko-oletuksista. Kun ymmärrämme paremmin omaa sukupuoltamme ja sukupuolen moninaisuutta, ymmärrämme paremmin myös muita sukupuolia ja niihin liittyviä rooliodotuksia.
Tytöille kohdennettu oma tila vahvistaa tyttöjen omaa toimijuutta varaamalla tila kokonaan tyttöjen kiinnostuksien kohteille. Tyttöjen Talo on tila, jossa “tyttöjen jutut” eivät ole toissijaisia tai naurettavia, eikä niitä ole piilotettu takatiloihin tai nurkkiin. Monelle nuorelle Tyttöjen Talo voi olla ensimmäinen kerta, kun tyttöjen elämään linkittyvät teemat ja kiinnostuksen kohteet nousevat keskiöön, eikä niitä leimata noloiksi tai naurettaviksi. Tyttöjen Taloilla tytöt voimaantuvat ”tyttöjen juttujen” äärellä.
Sukupuolen moninaisuus huomioiden?
Sukupuolineutraalille, eli kaikille sukupuolille tarkoitetulle toiminnalle, jossa sukupuolta häivytetään tai sitä ei huomioida on vahvat perusteet monessakin toimintaympäristössä. Sukupuolineutraalien tilojen tarjoaminen tai sukupuolineutraali kielenkäyttö on perusteltua ja tärkeää erityisesti ihmisille, jotka eivät identifioidu yksiselitteisesti naisiksi tai miehiksi. Sukupuolineutraali kielenkäyttö purkaa myös sukupuoleltaan tytöiksi tai pojiksi identifioituviin liitettyjä sukupuoliodotuksia. Kriittinen tarkastelu sukupuolittamisen tarpeellisuudesta arjen kommunikaatiossa hyödyttää meitä kaikkia. Voisiko anekdoottisi ”tyttö” ollakin ”nuori”?
Onko sukupuolittaminen aina tarpeellista?
Sukupuolisensitiivinen sukupuolen mukaan kohdennettu toiminta, kuten Tyttöjen Talo tai Tupa -toiminta huomioi myös sukupuolen moninaisuuden. Kunnioitamme toiminnassamme nuoren itsemäärittelyä. Tyttöjen Talojen ja tupien toiminta on tarkoitettu kaikille tytöksi tai naiseksi identifioituville ja tyttöyttä itsessään pohtiville.
Sukupuolisensitiivisyyttä voi toteuttaa myös sekaryhmissä. Sukupuolieriytetty toiminta ei automaattisesti tee toiminnasta sukupuolisensitiivistä. Sukupuolieriytetty toiminta voi olla joko sukupuolistereotypioita purkavaa tai vahvistavaa toimintaa. Olennainen ero on tietoisuus siitä, miten sukupuoli vaikuttaa eri tavoin erilaisiin nuoriin, heidän kasvuun, kehitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Unelmamme onkin, että sukupuolisensitiivinen näkökulma ja sukupuolivaikutusten kriittinen tarkastelu ulotettaisiin kaikille yhteiskunnan tasoille, eikä tulevaisuuden lapsiin ja nuoriin enää kohdistuisi erilaisia asenteita, odotuksia ja epätasa-arvoa heidän sukupuoleensa perustuen. Sitä päivää odotellessa kohdennetulle työllemme tyttöjen ja nuorten naisten parissa sukupuolivaikutuksista tietoisina on edelleen vahvat perusteet.
Loppuun haluan esittää haasteen sinulle, hyvä lukija. Oletko ikinä miettinyt, mitä voimavaroja ja vahvuuksia sinusta olisi löytynyt ja mihin kaikkeen olisit kyennyt, jos sinulla olisi ollut mahdollisuus kasvaa ja kehittyä sukupuoliodotuksista vapaana? Niinpä. Voisitko sinä olla se turvallinen aikuinen, joka omassa arjessaan luo sukupuolitietoista ja avoimeen pohdintaan kannustavaa turvallista tilaa niin tytöille kuin kaiken sukupuolisille lapsille ja nuorille?
Kirjoittaja: Laura Ranki,
Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön koordinaattori, Loisto setlementti ry
Lähteet:
Anttonen, E. 2017: Sukupuolisensitiivinen nuoriso- ja aikuistyö Suomessa. Humanistinen ammattikorkeakoulu
Bahmani, A. & Honkasalo, V. 2016: Kulttuurisensitiivinen sukupuoli: monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ setlementtiliikkeessä
THL: Kouluterveyskysely 2023
Tilastokeskus: Tasa-arvotilastot
Saresma, T. & Rossi, L-M. & Juvonen, T. (toim.). 2015: Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino