Työpaikalla tapahtuva kiusaaminen on väkivaltaa

5.3.2025

Kun puhutaan kiusaamisesta, ajattelee moni ensimmäisenä koulukiusaamista. Kiusaamisväkivaltaa tapahtuu kuitenkin yhtä lailla aikuisten kesken erilaisissa yhteisöissä sekä kasvokkain että digitaalisesti.  Vuoden 2023 työolobarometrin mukaan 30 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on havainnut työpaikkakiusaamista työpaikallaan (Työolobarometri 2023). Työpaikkakiusaaminen on kokijalleen aina stressaava ja ahdistava kokemus, joka vaikuttaa työstä suoriutumiseen ja työssä viihtymiseen, ja voi johtaa jopa työuupumukseen. Sen vuoksi työpaikalla tapahtuva kiusaaminen tulee ottaa työyhteisössä vakavasti.

Kiusaamisväkivallassa yhdistyvät erilaiset väkivallan muodot, joista henkinen kiusaamisväkivalta on työpaikoilla yleisintä. Työpaikkakiusaaminen voi olla esimerkiksi työyhteisöstä eristämistä, työn mitätöimistä, uhkaamista, selän takana puhumista tai painostamista. Muita kiusaamisen muotoja työpaikalla ovat esimerkiksi asiaton puhe tai haukkuminen, työtulosten vääristely, työtehtävien hankaloittaminen, tiedon pimittäminen, kunnian ottaminen toisen tekemästä työstä ja tarkoituksellinen nolaaminen. Tekojen moninaisuuden ja toistuvuuden huomioiminen on oleellista. Kiusaamisväkivalta on erotettavissa yksittäisistä konfliktitilanteista, joissa valtasuhteet ovat yleensä tasapainossa ja osallisilla on pyrkimys yhteisymmärrykseen. Myös yksittäiset konfliktitilanteet ovat kuitenkin kuormittavia ja myös ne tulisi käsitellä työyhteisössä. Samalla ehkäistään konfliktien eskaloitumista kiusaamisväkivallaksi.

Työpaikalla työyhteisöön kuuluvia jäseniä ei voi itse valita, ja erilaisten ihmisten mielipiteet, vuorovaikutustyylit ja persoonat voivat joskus kolahdella. Työyhteisöjen vahva hierarkkisuus ja kilpailullisuus luo osaltaan myös riskiä kiusaamisväkivallan esiintymiselle. Työpaikan asenneilmapiiri voi lisätä kiusaamisväkivallan riskiä ja erilaiset vähemmistöt ovatkin erityisessä riskissä kokea kiusaamisväkivaltaa ja syrjintää. Myös työuransa alkuvaiheessa olevat nuoret työntekijät saattavat olla haavoittuvammassa asemassa, jos kokevat työpaikalla kiusaamisväkivaltaa, etenkin, jos perehdytys on ollut puutteellista eikä esimerkiksi työntekijän oikeuksia ole selkeästi perehdytyksessä kerrottu.

Kiusaamista voi olla vaikea tunnistaa

Työpaikkakiusaamista ei ole välttämättä helppo tunnistaa sivustaseuraajana tai edes kokijana. Esimerkiksi epäsuoraa kiusaamisväkivaltaa, joka tapahtuu kokijan selän takana, voi olla vaikeaa havaita. Tällaista on esimerkiksi mustamaalaaminen ja juoruilu, jonka tarkoituksena on saattaa kokija huonoon valoon ja kääntää muut työyhteisön jäsenet häntä vastaan. Tätä kautta tekijät hakevat oikeutusta ja tukea toiminnalleen. Myös työpaikan kulttuurin, toimintatapojen tai kirjoittamattomien sääntöjen aiheellinenkin kyseenalaistaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kritisoijaa rangaistaan sosiaalisesti ja hänet voidaan esimerkiksi leimata ”hankalaksi”. Kokijan mitätöinti ja ulkopuolelle jättäminen voi tapahtua todella hienovaraisesti, jolloin kokemusten sanoittaminen ja toteen näyttäminen saattaa olla haasteellista. Onkin tyypillistä, että kokija syyttää itseään ja vähättelee kokemaansa.

Valtahierarkiat voivat entisestään hämärtää kokemusten määrittelyä. Esimerkiksi toissijaisten työtehtävien määrääminen, eriarvoisten sääntöjen luominen tai epärealistiset vaatimukset voivat olla merkkejä esihenkilön alaiseen kohdistamasta kiusaamisväkivallasta ja syrjinnästä. Kynnys työpaikkakiusaamisesta ilmoittamiseen on usein korkeampi esihenkilön kohdalla. Pahimmillaan epätasa-arvoinen kohtelu voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen tai kokijan savustamiseen ulos työpaikalta.

Kiusaamisväkivallalla voi olla kauaskantoisia seurauksia

Työpaikalla tapahtuva kiusaaminen aiheuttaa kokijassa usein voimakasta ahdistuneisuutta ja voi johtaa myös muihin mielenterveyden ongelmiin kuten masennukseen. Kiusaamisen vuoksi kokijan käsitys itsestään ihmisenä ja osaavana työntekijänä voi vääristyä ja luottamus muihin ihmisiin voi kärsiä. Työ on monelle merkittävä identiteetin rakentamisen väylä, joten ulkopuolelle jättäminen ja epäoikeudenmukainen kohtelu herättävät luonnollisesti myös hämmennyksen, häpeän, surun ja vihan tunteita. Välittömien seurausten lisäksi kokemukset voivat vaikuttaa vielä pitkään kiusaamisväkivallan loppumisen jälkeen ja jopa traumatisoida kokijan.

Kiusaamisesta koituva stressitila voi näkyä monina fyysisinä ja psyykkisinä oireina, kuten unettomuutena ja ruokahaluttomuutena. Stressitila aiheuttaa hermoston ylivirittymistä, jonka myötä keskittyminen, uuden oppiminen ja muistaminen vaikeutuu – kaikki tekijöitä, joita jokainen meistä tarvitsee suoriutuakseen hyvin töistään ja arjestaan. Haastava tilanne näkyy herkästi myös vapaa-ajalla ja töiden ulkopuolisissa ihmissuhteissa.

Kiusaamisen kokemus voi näkyä yksilön elämässä kauankin kiusaamiskokemuksen jälkeen. Aiempi kiusaamistausta voi herkistää aistimaan työpaikan tulehtunutta ilmapiiriä tai turvattomuutta ja nostaa sen myötä pintaan aiempiin kokemuksiin liittyviä tunteita ja muistoja. Aiemmat kiusaamiskokemukset saattavat näkyä omien rajojen tunnistamien ja asettamisen haasteena, miellyttämisen haluna ja suorituskeskeisyytenä, jotka lisäävät uupumisriskiä työelämässä.

Seuraukset eivät rajoitu ainoastaan kokijaan, vaan ulottuvat myös muihin työyhteisön jäseniin ja voivat heijastella kauan kriisiytyneen tilanteen jälkeenkin. Koko organisaatio kärsii, jos työilmapiiri ei ole psykologisesti turvallinen. On siis tärkeää koko työyhteisön näkökulmasta, että kiusaamisväkivaltaan puututaan.

Kiusaamisväkivallan kokeminen on aina kriisitilanne, joka horjuttaa hyvinvointia. Kokemusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin vaan apua kannattaa hakea. Varhainen tuki on tärkeää, mutta kokemusten käsittely ei ole koskaan liian myöhäistä.

Mikä on työpaikkakiusaamista?

• ilkeä ja pilkkaava puhe
• huutaminen, uhkailu, painostus
• juoruilu, toisista pahaa puhuminen, väärän tiedon levittäminen
• eristäminen eli jättäminen joukon ulkopuolelle
• seksuaalinen häirintä eli sopimaton koskettelu tai seksuaalinen puhe, joka tuntuu loukkaavalta
• puhumattomuus
• työnteon jatkuva moittiminen ilman syytä
• työn tekemisen vaikeuttaminen tai työtehtävien jakaminen epäreilusti
• yhdessä sovittujen työn ehtojen muuttaminen ilman lupaasi.

Mitä tehdä, jos koet kiusaamista työpaikalla tai työyhteisössä:

• Kerro kiusaajalle, että hänen tekonsa tai puheensa tuntuvat sinusta pahalta. Pyydä, että hän lopettaa.
• Jos kiusaaminen ei lopu, tai et uskalla puhua suoraan kiusaajalle, ilmoita kiusaamisesta tai häirinnästä työnantajalle tai työpaikkasi luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Laki määrää, että työnantajan pitää puuttua kiusaamiseen nopeasti.
• Jos tämäkään ei auta, ammattiliittosi voi auttaa sinua.
• Jos tilanne ei muutu, ole yhteydessä alueesi työsuojeluviranomaiseen. Työsuojeluviranomainen valvoo, että työnantaja noudattavat työlainsäädäntöä ja neuvoo ihmisiä työlakeihin liittyvissä asioissa. Jos työsuojeluviranomainen epäilee, että syrjintä on rikoslain vastaista työsyrjintää, työsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoitus poliisille.
• Jos koet, että kiusaamiseen liittyy syrjintää, kannattaa sinun olla yhteydessä myös yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

Tanja Niemelä ja Tiia Hannukainen työskentelevät Setlementti Tampere ry:n Kipinä – kiusaamisväkivaltatyössä

Nelli Peiponen ja Marjo Nevalainen työskentelevät Maria Akatemia ry:n ja Naistenkartano ry:n yhteisessä Työnimuun! -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää nuorten naisten työhyvinvointia ja työssäjaksamista.

Lähteet:

Lyly-Yrjänäinen, M. (2024), Työolobarometri 2023. Työ- ja elinkeinoministerin julkaisu. Helsinki. Työolobarometri 2023

Kirjoitus on julkaistu myös Maria akatemian Katseita-blogissa.