Lauantaina 25.11. vietetään kansainvälistä teemapäivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuisesti merkittävä naisten terveyttä ja tasa-arvoa koskeva ihmisoikeuskysymys. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu kaikissa kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa ja ikäluokissa.
Väkivalta on aina väärin ja satuttava kokemus, josta voi myös toipua. Apua kannattaa ehdottomasti hakea, eikä yksin pidä jäädä.
Naisiin kohdistuva väkivalta tarkoittaa kaikkia sellaisia sukupuoleen perustuvan väkivallan tekoja, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä. Väkivaltaa on myös tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä.
Väkivalta voi alkaa esimerkiksi nimittelynä, taloudellisena rajoittamisena tai ihmissuhteista eristämisenä. Vähäistäkään väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä tai sietää.
Suomessa yli puolet naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Usein väkivalta tapahtuu kotona, lähi- tai parisuhteessa.
Suomessa parisuhteessa
- joka kolmas nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.
- joka toinen nainen on kokenut henkistä väkivaltaa.
- lähes 90 % naisista on kokenut seksuaalista häirintää.
- lähes joka kolmas nainen on kokenut vainoa.
Raiskauksen uhriksi on joutunut 16 % suomalaisista naisista.
Vakava parisuhdeväkivalta kohdistuu useammin naisiin ja naiset saavat väkivallasta miehiä enemmän ja vakavampia vammoja. Parisuhdeväkivaltaan kuolleista suurin osa on naisia.
Väkivallalla on monta muotoa
Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, kulttuurista tai uskonnollista väkivaltaa. Se voi olla myös vainoa, kaltoinkohtelua tai laiminlyömistä. Usein eri väkivallan muodot yhdistyvät ja lomittuvat niin, että sama henkilö joutuu samanaikaisesti tai ajan mittaan kohtaamaan useita eri väkivallan muotoja.
Naiset kohtaavat väkivaltaa ja sen uhkaa useimmiten oman kodin sisällä. Työpaikalla, verkossa tai harrastuksissa tapahtuva väkivalta on ilmiönä yhtä vakava kuin perheissä tapahtuva väkivalta.
Vastuu väkivallasta on aina tekijällä, väkivalta ei koskaan ole uhrin syy.
Mistä voi saada apua?
Erilaisiin väkivaltatilanteisiin apua tarjoavat muun muassa Setlementti Tampereen Väkivalta- ja kriisityön yksikkö, Nollalinja, Rikosuhripäivystys, Kiusatut ja Tampereen Tyttöjen Talo.
Nollalinja on lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohdanneiden päivystävä puhelinpalvelu. Se auttaa naisia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Palvelu on matalakynnyksinen ja maksuton, ympäri vuorokauden avoinna oleva puhelinpalvelu. Nollalinjalla voi keskustella kriisityön ammattilaisten kanssa tilanteestaan anonyymisti. Lisäksi Nollalinja chat palvelee arkisin klo 9–15.
Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa käytännön neuvoja ja tukea rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Palvelua on tarjolla puhelimitse, verkossa ja myös henkilökohtaisissa tapaamisissa.
Kiusatut on kiusaamisväkivallan tuki- ja neuvontapiste, joka tarjoaa kriisiapua ja jälkihoitoa. Yksilötyössä autetaan yli 15-vuotiaita kiusaamista kohdanneita henkilöitä vakauttamaan tilannettaan akuutissa kriisissä. Tukea annetaan myös aiemmin tapahtuneeseen kiusaamiskokemukseen.
Seksuaaliväkivaltatyö Tampereen Tyttöjen Talolla on tukevaa, vakauttavaa ja ohjaavaa apua 13–29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka ovat kokeneet eri muotoista seksuaaliväkivaltaa. Tyttöjen Talon väkivaltatyössä on mahdollisuus maksuttomaan ja luottamukselliseen yksilötukeen.
Riko hiljaisuus
Väkivallan kierre voidaan katkaista. Ensimmäinen askel väkivallan kierteestä vapautumiseen on puhuminen ja avun hakeminen. Raottamalla väkivallan verhoa ja kertomalla kokemuksistaan toivottomalta tuntuvasta tilanteesta on mahdollista päästä irti.
Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen vaatii:
- avoimuuden lisäämistä,
- uhrien oikeusturvan parantamista sekä
- rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia.
Lisäksi tarvitaan:
- pitkäkestoista resursointia,
- läheltä saatavaa apua sekä
- mahdollisuus hakeutua tarvittaessa turvaan.
Väkivallan kokijaa ei tule koskaan jättää selviytymään yksin.
Lue lisää:
Etusivu – Rikosuhripäivystys (riku.fi)
Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)
International Day for the Elimination of Violence against Women | United Nations